Kuten otsikkokin kertoo, olemme seikkailleet tänä kesänä Englannin nummilla, kylissä ja kaupungeissa. Palasimme koto-Suomeen jo pari viikkoa sitten, mutta matkaraportti on saanut odottaa sopivaa hetkeä. Nyt on se hetki!

Aloitimme reissumme Oxfordista, missä asuu kaksi ystäväämme. Oxford on kaunis vanha yliopistokaupunki, jossa ovat asuttaneet mm. Tolkien ja C. S. Lewis. Kävimmekin Tolkienin ja Lewisin vanhassa kantapubissa, jossa he tapasivat vuosikymmenien ajan joka tiistaiaamu.

Oxford on voimakkaasti opiskelijoiden ja yliopiston leimaama;  keskusta on täynnä kauniita yliopistorakennuksia ja nuoria opiskelijoita. Kävimme tutustumassa yhden collegen tiloihin, ja löysimme mm. ruokasalin, joka oli katettu illan juhlia varten.

Oxfordin kauppahallissa oli vaikka mitä mielenkiintoista nähtävää, mutta parhaiten mieleen jäivät Nothing- ja Next to nothing-kaupat:

Yksi Oxfordin must-juttu on punting, eli veneily, läheisellä joella. Paikallisoppaidemme kanssa kävimme hakemassa kauppahallista superherkulliset Ben's Cookies-keksit, jotka sitten nautimme veneessä. Aivan huippua!

Punting-veneet muistuttavat gondoleja, ja niitä ohjataan seisovasta asennosta. Itse en ohjaamista kokeillut, mutta oxfordilaistuneen ystävämme mielestä se ei ole kovin vaikeaa.

Oxfordista teimme reissun Cotswoldin pikkukyliin: Moreton-in-Marshiin, Stow-on-the-Woldiin ja Burton-on-the-Wateriin. Stowsta löysimme puiden ympäröimän oven, joka on aivan kuin Taru Sormusten Herrasta-kirjasta.

Kävelimme Stown ja Burtonin välin kaunista polkua pitkin. Kävely on ilmeisen suosittua, sillä merkittyjä reittejä ja niistä kertovia oppaita on paljon!

Kävelyreittimme kulki Lower Slaughter-nimisen kylän läpi, josta löysimme huippuhyvää jäätelöä. Minä söin appelsiini-suklaan, joka maistui aika lailla samalta kuin Brunbergin appelsiini-suklaanapit (hyvä asia).

Cotswoldin jälkeen siirryimme Devoniin, joka sijaitsee Englannin lounaisosassa.  Devonin ruokaerikoisuus on cream tea, jota maistelimme Exeterissä. Kun tilaat cream tean, saat skonsseja, clotted creamia, hilloa ja tietenkin teetä. Clotted cream oli minulle pieni pettymys: olin odottanut paksua kermaa, mutta clotted creamin koostumus ja maku olivatkin lähempänä voita.

Devon oli erittäin kaunista aluetta, ja pidin erityisesti Dartmoorin kansallispuistosta, jossa näimme mm. paljon  villiponeja.

Devonista siirryimme Lontooseen. Palataan Lontooseen lopuksi, ja kerron tässä välissä Brightonista, jonne teimme kahden päivän reissun.

Brighton on kasvissyöjän unelmakohde, sillä keskusta on täynnä kasvisravintoloita. Myös monet ei-vegepaikat mainostivat näyttävästi kasvisruokavalikoimaansa, luomutuotteita jne. Olisi ollut kiva käydä useammassa paikassa, mutta mahan rajallisen vetoisuuden ja vähäisen ajan takia pääsimme vain pariin paikkaan. Brightoniin saavuttuamme kävimme kasvishamppareihin erikoistuneessa Red Vegissä. Sisustus oli pikaruokapaikkamaisen kolkko, mutta hampparit olivat varsin hyviä. Illalla panostimme ruokaan hieman enemmän, ja kävimme kehutussa Food for Friendsissä. Toinen vähän fiinimpi paikka on Terre a terre, mutta se on maanantaisin suljettu.

Food for Friendsin ruoka oli todella hyvää, joskin aika perinteistä. Minä otin pääruuaksi täytettyjä portobellosieniä ja bataattilohkoja. Pääruuan onnistunein osa oli pesto, joka oli täydellistä.

Santtu otti metsäsieniröstin, joka oli kuulemma myös hyvää.

Jälkiruuaksi Santtu söi sisältä sulaa suklaakakkua, minä alla olevan creme brüleen. Brülee oli maustettu kardemummalla, mutta harmi kyllä se ei maistunut valmiissa jälkiruuassa juurikaan. Kaiken kaikkiaan hyvää ruokaa ja käymisen arvoinen paikka, jos sattuu Brightonissa päin liikkumaan.

Asuimme Brightonissa Paskin'sissa, jota ei voi kuin kehua. Hotelli oli kauniisti sisustettu, henkilökunta oli ylimukavaa, ja ekologisuus otettiin huomioon niin shampoissa, lakanoiden pesuaineissa (pesupähkinät ensisijaisia) kuin ruuassa. Aamiaisella oli huomioitu kasvissyöjät erinomaisesti; kasvisvaihtoehto löytyi niin vegetaristeille kuin vegaaneillekin. Aamiainen koostui kahdesta osasta: ensin otettiin jogurttia, mysliä ym. seisovasta pöydästä. Tämän jälkeen tilattiin listasta aamiaisannos, jonka kokki valmisti jokaiselle erikseen. Aivan huippua! Jos jotain negatiivista pitää hotellista löytää, niin se olisi varmaankin portaiden määrä: hotelli ei sovi liikuntarajoitteiselle.

Reissun viimeinen kohde oli Lontoo, jota ei Englannissa liikkuessa voi jättää väliin. Asuimme ystävämme luona Pohjois-Lontoossa, ja saimmekin häneltä erinomaiset vinkit Lontoon nähtävyyksiin. Erityisesti itä-Lontoo tuli tutuksi, vaikka loppumatkasta kiersimmekin perinteiset Big Benit sun muut.

Kiersimme Lontoossa parit aivan mahtavat markkinat. Ensimmäinen niistä oli Hackneyssa. Monissa kojuissa myytiin herkullisen tuoksuista ruokaa, mutta päädyimme alla olevaan sieni-rucolarisottoon.

Lontoossa on kasvispaikkoja runsaasti. (Parhaat vinkit löytää mielestäni Happy cow-palvelusta, jota käytämme aina ulkomaille lähtiessä.) Lontoon kasvispaikoista ehdimme tsekata Rasan, InSpiral Loungen, Food for Thoughtin ja Rootmasterin. Paikoista jäivät mieleen etenkin Rasa ja Rootmaster. Ensin mainittu on kehuttu intialaispaikka itä-Lontoossa. Jälkimmäinen on doubledeckeriin tehty ravintola Brick Lanen liepeillä. Food for Thoughtiin kannattaa mennä nopeaa lounasta etsiessä, ja Inspiral Loungen vahvuus oli terassin kanaalitunnelmassa.

Kaiken kaikkiaan reissu onnistui mainiosti, eikä englantilaisten kokkaustaidoissa ollut moittimisen sijaa.