Koska nälkä oli kova, päätimme syödä Rymy-Eetussa. Virhe. Alku oli kyllä ihan lupaava: kaikki seurueestamme löysivät lupaavan kuuloista ruokaa. Lämpimiä kasvisvaihtoehtoja ei ollut kuin yksi, mutta grillatut kasvikset parmesaanilla ja vuohenjuustolla kelpasivat hyvin. Ensimmäinen töksähdys taisi olla tilauksen odotus: juomat kyllä tuotiin, mutta saimme odotella ikuisuuden, ennen kuin tarjoilija tuli pyytämään tilaustamme. Seuraavan kerran tarjoilu (tai keittiö) ontui, kun vain kolme neljästä sai pääruuan yhtä aikaa. Neljännen ruoka tuli vasta kun ensimmäiset seurueesta olivat lopettaneet ruokailunsa! Ruoka itsessään oli useimmilla hyvää. Santtu söi alla olevan pyttiksen.
Mulla olikin sitten hieman toisenlainen tuuri. Grillatut kasvikset olivat käytännössä vihanneskiusaus, jossa oli perunaa, porkkanaa, sipulia, kesäkurpitsaa ja kermaa. Päällä hieman juustoa. Vihanneskiusauksen olisi kuka tahansa osannut tehdä kotona, ja vieläpä paremmin, sillä ruoka oli osittain raakaa! Porkkanat olivat aika kovia ja isommat sipulinpalat raakoja. :( Mulla oli kuitenkin hirveä nälkä eikä tarjoilijaa näkynyt lähimaillakaan, joten päätin syödä ruokaa ja ajatella sen olevan ok. Kun tarjoilija sitten vihdoin ehti kuunnella sanottavani, käytiin mielestäni aika uskomaton keskustelu:
"Hei, anteeksi, tämän annoksen porkkanat ja sipulit on osittain aika raakoja." "Sen kuuluu olla al dente." "Uskoisin kyllä erottavani al denten raa'asta, ja nämä porkkanat ja sipulit olivat raakoja. Samaa mieltä on seuralaiseni, joka myös maistoi ruoastani." "No, nämä on näitä makuasioita." Tämän jälkeen tarjoilija käveli pois. MAKUASIOITA?? Ei ole tarjoilijan tehtävä väittää vastaan, jos asiakas kertoo ruuan olevan raakaa. Silloin mielestäni pahoitellaan asiaa, tarjoudutaan korvaamaan se jotenkin, ja viedään terveiset keittiöön. Myöhemmin tarjoilija palasi ja kertoi antavansa siitä annoksesta henkilökunta-alennuksen (25%). Pahoittelua ei kuitenkaan edelleen kuulunut, ja jäi vähän sellainen vaikutelma, ettei tarjoilija ollut minua uskonut. Jäi kyllä harmittamaan, mutta onneksi jälkiruuaksi tilaamamme apfelstrudelit kompensoivat herkullisuudellaan tilannetta.
Tyylillisesti Rymy-Eetu edustaa keski-ikäisten kansoittamaa Tukholman-risteilyn buffettia, jossa sopii rymytä ja juopua. Kuvaavaa on, että viereisessä pöydässä joku työporukka yritti laulaa aariaa pienessä laitamyötäisessä. Eipä tule toista kertaa paikkaan astuttua.
